Suomi on koulutuksella rakennettu

lasse instagram taivas 1080x1080 koulutus

Kun äitini isoisä Karl Vilhelm Aalto saapui 1890-luvulla nuorena miehenä kotiseudultaan Perniön Teijolta Turkuun, armeijaan ja poliisin uralle, hän kantoi mukanaan jotain, mille Suomen historia on rakennettu: koulutusta.

Hän oli syntynyt rengin pojaksi ja rengin poikana hänen olisi luullut pysyvän. Mutta ruukin patruuna oli edistysmielinen: hän perusti palkollistensa lapsille koulun ja sanoi että jos ette pistä lapsianne kouluun, tulee lopputili. Joten kouluun he lapsensa pistivät.

Kun isäni isoisä, nuorukainen Samuel Miettinen, kirjautui Keisarilliseen Aleksanterin-Yliopistoon vuonna 1877, vähävaraiselle nuorukaiselle Kuopion lyseosta avautuivat portit vielä tuolloin harvalukuiseen joukkoon: varhaiseen suomenkieliseen sivistyneistöön, korkeimpaan koulutukseen mitä suuriruhtinaskunnalla oli antaa.

Äitini suvussa puolestaan tämä suuri suomalainen säätykierto aineellistui vasta äitini kohdalla. Hän oli sukunsa toinen ylioppilas, heti serkkunsa jälkeen.

Äitini vanhemmat olivat pienituloista työväkeä. Hänen isänsä, muffani, Karl Vilhelm Aallon poika, luki kaupungin sähkömittareita ja rahasti asiakkaita. Hänen äitinsä, mummuni, oli ompelija. Mummun suku tuli Paraisilta, Paraisten Kalkin, raskaan työn ja keuhkoissa korventavan kalkkipölyn maailmasta, vauraiden talojen palvelusväen pihoilta.

Heidän koulunsa oli kansakoulu ja niukka elämä. Kuitenkin he, erityisesti muffani, arvostivat koulutusta ja sivistystä.

Muffan hyllyssä oli kirjasarja toisensa jälkeen Juhani Ahon kootuista Kansojen historiaan – ja hän muisti mainita lukeneensa ne kaikki. Muffa antoi äidilleni lahjaksi aina kirjoja: syntymäpäivälahjaksi, nimipäivälahjaksi, joululahjaksi. Äitini rakasti niitä. Hän luki näin Tottisalmen perilliset, Anni Swanin kootut, kaikki tyttökirjasarjat – ja kaikki Tarzanit.

Muffa halusi että hänen tyttärensä koulutetaan. Oli merkittävä taloudellinen ja henkinen satsaus sodanjälkeisessä Suomessa, että äitini, työläisperheen tytär ja ainoa lapsi, laitettiin oppikouluun. Mutta sinne hän meni, Turun tyttölyseoon. Sieltä hän valmistui vuoden etuajassa ja kirjautui vuonna 1952 Turun yliopistoon.

Äitini kotitalo sijaitsi siinä mihin rakennettiin sittemmin Turun yliopiston Juslenian tiedekuntarakennus. Nyt jo puretun Juslenian kohdalla, Henrikinkadun rinteessä, puutalokiinteistön valoisalla etupihalla, äitini leikki lapsena. Olen opiskellut hänen leikkipaikkojensa päällä.

Äidilläni oli erinomainen visuaalinen silmä ja ilmeisiä lahjoja sillä suunnalla. Hän halusi matemaattiselle alalle ja lukemaan arkkitehtuuria, mutta koska tyttöjen ei katsottu tarvitsevan matematiikkaa, tyttölyseon pitkä matematiikka oli sama kuin muiden koulujen lyhyt. Arkkitehdin sijasta hän päätyi opiskelemaan englanninopettajaksi, missä hänen kielellinen lahjakkuutensa toki pääsi oikeuksiinsa.

Minä synnyin vuonna 1976 turkulaiseen opettajaperheeseen. Isäni puolelta meitä on yliopistokoulutettuja opettajia, akateemista virkamiesluokkaa, sata vuotta syntymästäni taaksepäin. Niin itsestään selvä tämä elämänpiiri oli minulle, että vasta aikuisena olen ymmärtänyt, kuinka toisenlainen äitini tausta oli.

Äitini omassa elämässä, isäni suvussa jo kaksi sukupolvea aiemmin, näkyy olennainen osa sitä, mistä Suomi on tullut: karuista oloista ja aineellisesta niukkuudesta koulutuksen voimin kohti parempaa.

Suomi on koulutuksella rakennettu. Jos Suomi olisi tarina, se olisi tarina siitä, miten köyhä, syrjäinen maa on karuista olosuhteista pala palalta rakentanut maailmanluokan menestystä nojaten koulutukseen ja sivistykseen.

Se on tarina 1800-luvusta ja kansakoulusta – vallankumouksellisesta ajatuksesta että piikojen ja renkien lasten tulisi oppia lukemaan. Se on tarina oppivelvollisuudesta, joka toi kaikki lapset koulun penkille. Se on tarina peruskoulusta, joka purki luokkarajat ja teki koulusta yhtäläisen jokaiselle lapselle taustaan ja varallisuuteen katsomatta. Se on tarina maksuttomasta korkeakoulutuksesta, joka avasi korkeimman opetuksen portit kenelle tahansa. Se on tarina kaikkien lasten yhtäläisestä oikeudesta varhaiskasvatukseen, joka luotiin 1990-luvun suuren laman keskellä, jolloin kaikesta muusta leikattiin.

Paitsi että Suomi ei ole tarina. Tämä on totta. Tämä on se polku jonka olemme kulkeneet.

Suomen menestys on aina nojannut tasa-arvoiseen koulutukseen – siihen että saamme kaikki mukaan. Pienellä kansakunnalla ei ole varaa hukata kenenkään osaamista. Koulutus on väline, jolla jokainen lapsi ja nuori on saanut tarvittavat välineet tavoitella unelmiaan.

Ei ole sattumaa, että Suomen historian suuret poliittiset joukkoliikkeet – työväenliike ja alkiolainen liike – ovat olleet sivistysliikkeitä. Niiden peruskivenä on ollut sivistystyö, omat opistot ja koulut. Ne ovat nojanneet uskoon, että köyhä ja oppimaton kansa pystyy koulutuksen kautta ottamaan kohtalonsa omiin käsiinsä ja kääntämään historian suuntaa.

Suomi oli ensimmäinen maa, jossa tyttöjen ja poikien yhteiskoulu löi läpi. Maa, joka antoi ensimmäisenä naisille äänioikeuden, oli jo sitä ennen maa, joka otti tytöt oppikouluun poikien rinnalle.

Verisen sisällissodan tragedian jälkeen voittajista sivistyneimmät käänsivät ajatuksensa koston sijasta ajatukseen, että ainoa tapa estää tragedian toistuminen oli satsata koulutukseen. Tavoitteeksi asetettiin viedä koulu jokaiseen niemeen ja notkoon.

Toisen maailmansodan jälkeen, kun itsenäisyytemme oli vaakalaudalla, Paasikivi totesi, että pidetään edes kouluista kiinni. Hän tiesi, mistä puhui. Suomi on kouluissa rakennettu maa. Kouluissa on luotu käsitys maasta nimeltä Suomi ja kouluissa on luotu edellytykset pienelle kansakunnalle pärjätä maailman myrskyissä.

Sukupolvi toisensa jälkeen tätä maata on rakennettu lupauksella, että seuraava sukupolvi saa paremmat edellytykset elämälleen kuin edeltävä; että seuraava sukupolvi on koulutetumpi, varustettu yhä paremmin valmiuksin kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja rakentamaan Suomea ja maailmaa paremmaksi.

Viime vuosina tämä luottamus on kuitenkin horjunut. Massiiviset leikkaukset koulutuksesta ovat rikkoneet lupauksen jokaisen lapsen ja nuoren yhdenvertaisista mahdollisuuksista hyvään koulutukseen. Ensimmäistä kertaa tämän maan historiassa koulutuspolitiikan suunta on käännetty taaksepäin: koulutuksen vahvistamisesta koulutuksen heikentämiseen.

Tämä suunta on käännettävä. Luottamus koulutuslupaukseen on palautettava. Sipilän hallituksen leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen on peruttava.

Leikkausten peruminen ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan enemmän: tarvitaan suomalaisen koulutuksen seuraava askel eteenpäin. On kulunut 50 vuotta siitä kun eduskunta teki päätöksen peruskoulu-uudistuksesta. Kysymys kuuluu: mitä seuraavaksi?

Tavoitteeksi on asetettava maailman paras koulu: suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen nostaminen maailman huipulle.

Se tarkoittaa kolmea asiaa:

1. Meidän on nostettava suomalaisten koulutustasoa. Tarvitsemme tulevina vuosikymmeninä lisää koulutusta kaikille: nuorille, vanhoille ja siltä väliltä. Pelkän peruskoulun varassa ei pärjää tulevina vuosikymmeninä enää kukaan. Oppivelvollisuutta on pidennettävä molemmista päistä: kaksivuotinen esiopetus kaikille, toinen aste jokaiselle. Jatkuvasta oppimisesta on tehtävä jokaisen oikeus.

2. Meidän on nostettava suomalaisten oppimistulokset taas ykköseksi. Karkeasti ottaen Pisa-tutkimuksissa näkyvässä oppimistulosten laskussa on kysymys ennen kaikkea siitä, että hyvin pärjäävät yhtä hyvin kuin ennenkin, mutta huonosti pärjäävät, varsinkin pojat, yhä huonommin. Siksi tarvitaan paluu peruskoulun suureen tasa-arvon ideaan, peruskoulun tehtävään tasoittaa lasten sosioekonomisten taustojen eroja. Ja opettajille mahdollisuudet tukea jokaista oppilasta.

3. Meidän on tarjottava korkeakouluille ja tutkimukselle parhaat edellytykset, jotka tämän kokoinen kansakunta voi. Annetaan opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille aikaa, rauhaa ja resursseja taas keskittyä siihen mitä varten he korkeakouluissa ovat: opettamiseen, tutkimukseen ja opiskeluun. Nostetaan korkeakoulupolitiikan ytimeen sivistys markkinaehtoisuuden ja kilpailuideologian sijaan. Otetaan suomalaisen tieteen kivijalaksi vahva perusrahoitus, satsaus uutta luovaan perustutkimukseen ja pitkäjänteisen tutkimuksen edellytysten turvaaminen.

Pidetään kiinni koulutuksen lupauksesta. Vaalitaan sitä, mille Suomi on rakennettu. Tehdään koulutuksen kunnianpalautus.

Korkeakouluille työrauhaa, perusrahoitusta ja vapautta

Tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille vapaus ja resurssit

Suomi on ensimmäisten ylioppilaiden maa – maa joka on täynnä tarinoita suvun ensimmäisestä korkeakouluun päässeestä, siihen liittyvästä ylpeydestä ja myötäelämisestä. Sivistyksellä ja koulutuksella on ollut itsessään arvo.

Tämä arvo on kuitenkin kyseenalaistettu viime vuosina. Sipilän hallituksen leikkaukset tuntuvat yliopiston ja ammattikorkeakoulun arjessa paineiden kasvuna, opetuksen ja tutkimuksen edellytysten heikentymisenä.

Lyhyen tähtäimen taloudellisia ja poliittisia intressejä painottava ohjaus sekä yhä koveneva projektirahoituskilpailu ovat heikentäneet korkeakoulutujen autonomiaa ja edellytyksiä keskittyä pitkäjänteiseen tieteelliseen työhön, erityisesti uutta luovaan perustutkimukseen. Nimekkäiden tutkijoiden siirtyminen ulkomaille on ollut yksi varoitusmerkki siitä, että olemme kestämättömällä tiellä.

Maailmanluokan korkeakoulutusta ei rakenneta näin. On aika vapauttaa korkeakoulujen voimavarat. Palautetaan suomalaisen korkeakoulu- ja tiedepolitiikan ytimeen sivistys markkinaehtoisuuden sijaan. Tehdään se satsaamalla perusrahoitukseen, perustutkimukseen ja opetukseen. Annetaan tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille vapaus ja resurssit tutkia, opettaa ja opiskella ilman jatkuvaa hiostusta. Luodaan korkeakoulutukselle ja tutkimukselle parhaat mahdolliset olosuhteet, mitä voimme maana tarjota.

Mitä on tehtävä? Listaan tässä kolme tärkeintä ehdotusta:

1. Tutkimusrahoituksen korjaamiseksi siirretään sen painopistettä erittäin kilpaillusta pätkärahoituksesta pitkäaikaisempaan rahoitukseen tohtoriohjelmille, väitöskirjantekijöille, post doc -tutkijoille ja tutkimusryhmille – Suomen Akatemian, Business Finlandin ja etenkin korkeakoulujen perusrahoituksen kautta. Vapautetaan aikaa hankehallinnosta ja rahoitushakemusten oravanpyörästä itse tutkimukseen.

2. Samalla vahvistetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksellista autonomiaa. Korkeakoulujen rahoitus määräytyy Suomessa lähes täysin valtion asettamien tulostavoitteiden kautta. Tämä on kansainvälisesti poikkeuksellista: maailmalla tyypillisesti tulosrahoitus kattaa enintään neljänneksen korkeakoulujen rahoituksesta. Vahvistaisimme yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksellista autonomiaa. Korotetaan perusrahoitusta ja sidotaan se taas indeksiin. Luodaan rahoitusmalliin vakaan, ennustettavan vastikkeettoman perusrahoituksen komponentti, joka kattaisi merkittävän osan rahoituksesta.

3. Korkeakouluyhteisöä ei ole ilman opiskelijoita. Nostetaan kaikkien opiskelijoiden opintorahaa kolmanneksella. Näin vähennettäisiin lainapainotteisuutta, vahvistettaisiin koulutuksen tasa-arvoa ja nopeutettaisiin opintojen edistymistä, kun useammalla olisi paremmat mahdollisuudet keskittyä täysipäiväiseen opiskeluun.

Koulutus ja osaaminen on avainasemassa työllisyysasteen nostamisessa. Se on jo tällä hetkellä tärkein pullonkaula rekrytoinneissa. Tämä tunnetaan Varsinais-Suomessa hyvin. Auto- ja merenkulkusektorilla on huutava pula erityisesti teknisen alan osaajista. Turun yliopisto tarvitsee vihdoin oman teknillisen tiedekuntansa kone- ja materiaalitekniikan DI-tutkinnoanto-oikeuksineen.

Koulutukseen ja tieteeseen panostamalla etsimme ratkaisuja ihmiskunnan ja ympäristön tulevaisuuden parantamiseen ja luomme kestävää talouskasvua. Koulutuksella torjumme eriarvoisuutta ja teemme mahdolliseksi sen, että sukuihin nousee yhä uusia ensimmäisiä korkeakoulutettuja. Tulevalla hallituskaudella on tehtävä koulutuksen ja tieteen kunnianpalautus. Muuhun Suomella ei ole varaa.

Suomi on koulutuksella rakennettu

Suomi on koulutuksella rakennettu.

Tämän maan tarina lähtee oivalluksesta, että jos haluamme menestyä, tarvitsemme kaikki mukaan.

Se on ollut Suomen tarina alusta asti.

Se on tarina 1800-luvusta ja kansakoulusta – vallankumouksellisesta ajatuksesta, että renkien ja piikojen lasten tulisi oppia lukemaan. Tarina oppivelvollisuudesta, joka varmisti välttämättömän perussivistyksen jokaiselle lapselle. Tarina peruskoulusta, joka toi lapset yhtäläisen, tasa-arvoisen koulutuksen piiriin. Tarina maksuttomasta korkeakoulutuksesta, joka on avannut korkeimman opetuksen portit kenelle tahansa. Tarina subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, joka luotiin 1990-luvun suuren laman keskellä, jolloin kaikesta muusta leikattiin.

Paitsi että Suomi ei ole tarina. Tämä on totta.

Viime vuosina sen perusta on kuitenkin horjunut. Massiiviset koulutusleikkaukset ovat rikkoneet lupauksen jokaisen lapsen ja nuoren yhtäläisestä mahdollisuudesta parhaaseen koulutukseen.

Tämä suunta on käännettävä. Luottamus koulutuslupaukseen on palautettava. Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset on peruttava.

Asetetaan tavoitteeksi taas maailman paras koulu, suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen nostaminen kansainväliseen kärkeen. Tehdään koulutuksen kunnianpalautus.

Jos olet samaa mieltä, näytä luontosi ja äänestä!

Vihreiden vaaliohjelma: 10 uudistusta Suomelle

IMG_3616Vihreät hyväksyivät viikonloppuna Kouvolassa vaaliohjelmammeÄänelläsi tehdään parempi huominen. Nyt jos koskaan.

Sen kärkenä ovat kymmenen uudistusta Suomelle.

Nämä kymmenen uudistusta jäsentyvät vihreiden neljän pääteeman – ympäristö, köyhyys, koulutus ja työ – alle. Kouvolan ohjelman kymmenellä vihreällä uudistuksella pelastetaan yhteinen ympäristömme ja ilmastomme, torjutaan köyhyyttä ja käännetään kurssi eriarvoistumisesta takaisin pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon, rakennetaan maailman paras koulu, uudistetaan talous vihreäksi ja luodaan uutta työtä.

Mitä siis esitämme? Poimin tässä muutaman pääasian näistä kymmenestä uudistuksesta:

1. Seuraavan hallituksen tulee olla perustulohallitus, joka toteuttaa sosiaaliturvan suuren päivityksen 2000-luvulle. Esitämme kaikille maksettavaa 560 euron suuruista perustuloa, joka kantaa turvaverkkona ja nostaa ylös ponnahduslautana. Perustulo vähentää köyhyyttä, syrjäytymistä ja epätasa-arvoa sekä takaa, että työ on kaikissa tilanteissa tekijälle kannattavaa.

2. Seuraavan eduskunnan on toteutettava uusiutuvan energian vallankumous. Esitämme määrätietoista ohjelmaa, jolla siirretään Suomi puhtaan kotimaisen, hajautetun uusiutuvan energian aikakauteen, pois saastuttavista fossiilisista polttoaineista sekä riskejä kihisevästä ja tolkuttoman kalliista ydinvoimafarssista. Bioenergia, tuuli ja aurinko voivat kattaa Suomen energiantarpeen ja tuoda samalla kotimaista työtä, tuloja ja uusia yritystoiminnan mahdollisuuksia koko maahan.

3. Kuluneet kuukaudet ovat osoittaneet, että ympäristö ei todellakaan ole kaikille puolueille sydämenasia. Esitämme kunnianhimoista toimenpidepakettia, jolla luonto ja ympäristö palautetaan politiikan kunniapaikalle, päästöt pannaan kuriin ja Suomen korvaamattomat luontoarvot turvataan.

4. Ilmastonmuutos on koko ihmiskuntaa koskettava perustavanlaatuinen uhka. Velvollisuutemme lapsiamme kohtaan on estää se. Vihreät esittävät, että Suomi asettuu ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamaan. Se tarkoittaa suunnitelmaa, jolla päästöistä leikataan yli puolet pois vuoteen 2030 mennessä, sekä johtajuuden ottamista EU:n sisällä ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

5. Koulutus ja sivistys ovat väestöltään pienen Suomen vahvuudet. Esitämme merkittävää panostusta maailman parhaan koulun luomiseksi. Haluamme tehdä kaikista kouluistamme moderneja, tasa-arvoisia ja kivoja. Haluamme nostaa koulutuksen ja perustutkimuksen maailman huipulle. Haluamme myös välittää vahvan viestin: Koulutuksesta leikkaaminen on tullut tiensä päähän. Maailman paras koulu ei synny säästämällä.

6. Tarvitsemme Suomen, jossa on maailman tasa-arvoisin koulu ja maailman osaavin kansa. Esitämme siksi joukon toimenpiteitä, joilla koulutus pidetään maksuttomana ja tasa-arvoisena ja helpotetaan vaikeammista lähtökohdista tulevien koulujen, oppilaitosten, oppilaiden ja opiskelijoiden asemaa.

7. Perustulo ei ratkaise vielä kaikkia työelämään pääsyn ja toimeentulon ongelmia. Siksi esitämme vihreää työllisyyspakettia tukemaan työllistämistä ja työllistymistä. Työllisyyspakettimme tavoitteena on tehdä helpommaksi työkaverin palkkaaminen yksinyrittäjälle, työelämä pienten lasten vanhemmille, töihin pääsy maahanmuuttajille.

8. Haluamme Suomen, joka pitää aina heikompien puolta. Siksi esitämme eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vastaista toimenpidepakettia, jolla puututaan köyhyyteen, yksinäisyyteen ja syrjintään. Esitämme siinä kohdennettuja toimia asunnottomille, köyhille lapsiperheille, vähemmistöille ja maailman hätää kärsiville, koska emme voi sulkea silmiä ja ovia niiltä, joilla menee vielä suunnattomasti huonommin.

9. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on vietävä maaliin siten kuin vihreät ovat esittäneet jo vuonna 2010: yksinkertaistetaan järjestelmä niin, että raha, palvelut ja vastuu potilaasta ovat yhdellä ja samalla taholla ja hoitoon pääsy helpottuu. Suomalaisten jakautuminen hyvin ja huonosti voiviin on vuotava haava hyvinvointivaltion kyljessä. Itä-Helsingissä asuva työtön mies kuolee keskimäärin 13 vuotta aikaisemmin kuin varakas työssäkäyvä saman kaupungin eteläkärjestä. Hyvä, ennaltaehkäisevä julkinen perusterveydenhuolto säästää ihmishenkiä ja siinä sivussa selvää rahaa, mitä useamman vaivat saadaan hoidettua ajoissa ennen tarvetta kalliille erikoissairaanhoidolle.

10. Teollisuuden tulevaisuus on vihreä. Vihreät esittävätkin uutta teollisuustrategiaa Suomelle, jolla tehdään Suomesta johtava maa puhtaan teknologian alalla ja biotaloudessa. Edessämme on uuden teollisen vallankumouksen aika. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi maailman päästöistä on leikattava vuosisadan puoliväliin mennessä valtaosa. Pelkästään Kiinan valtavat ympäristöongelmat merkitsevät jättimäistä kysyntää niitä ratkoville tuotteille ja palveluille. Päästöttömän yhteiskunnan rakentaminen tarkoittaa valtavaa määrää uutta teollista tuotantoa, työtä ja vientimahdollisuuksia. Otetaan tämä muutos haltuun ja tehdään Suomesta vihreän talouden edelläkävijä.

Tämä kaikki on tehtävissä. Näillä kymmenellä askeleella voimme yhdessä uudistaa Suomen: kestävämmäksi, reilummaksi, paremmaksi. Sellaiseksi, jossa jokaisella on hyvä sija ja tulevaisuuteen kuuluu toivo. Se ei tule helpolla, mutta tärkeät asiat harvoin tulevat.

Se onnistuu vain yhdessä. Juuri sinun äänelläsi. Nyt jos koskaan.


 

Pähkinänkuoressa: Vihreiden kymmenen uudistusta Suomelle

  1. Sosiaaliturvan uudistus perustuloksi
  2. Kotimaisen uusiutuvan energian vallankumous
  3. Ympäristö takaisin päätöksenteon keskiöön kunnianhimoisella ympäristöpolitiikalla
  4. Suomi ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijäksi
  5. Suomalaisesta koulutuksesta maailman paras
  6. Taataan maksuton ja tasa-arvoinen koulutus
  7. Vihreällä työllisyyspaketilla työhön pääsystä ja työelämästä helpompaa
  8. Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vastainen toimenpidepaketti
  9. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus maaliin
  10. Vihreällä teollisuusstrategialla Suomesta vihreän talouden menestysmaa