Kuka on Lasse Miettinen?

Ikä: 43 v
Naimisissa, kolmevuotiaan tyttären isä
Kotoisin: Turusta, asuu Helsingissä

Koulutus: historioitsija (HuK, Turun yliopisto)

Tausta: Vihreiden puoluesihteeri 2013-2019. Työskennellyt viisitoista vuotta politiikassa, mm. vihreän ministeriryhmän erityisavustajana. Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja 2001-2002.

Harrastukset: kirjat, sarjakuvat, scifi, fantasia, kuntosali, ruoka ja ruoanlaitto.

Kuka olen?

Olen vaikuttamisen ammattilainen. Olen tehnyt 15 vuotta työkseni politiikkaa. Olen neuvotellut ministerin erityisavustajana valtion budjetista, ilmastolaista ja sosiaaliturvan uudistamisesta, edustanut tuhansia opiskelijoita Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana, perustanut järjestöjä, koonnut ihmisiä yhteen tekemään muutosta.

Olen turkulainen. Synnyin, kasvoin ja opiskelin Turussa, turkulaisen opettajaperheen lapsena. Kustavissa, Saaristomeren rannalla rakkaassa kesäpaikassamme, olen viettänyt lapsuuteni kesät ja aikuisena hengähdyksen hetket. Työni politiikassa on vienyt minut Helsinkiin, sydämeni on Aurajoen rannalla.

Olen feministi, humanisti ja idealisti. Uskon että maailmaa voi ja pitää muuttaa. Olen pienen tyttären isä. Haluan turvata maailman, joka on hyvä koti silloinkin, kun hän kasvaa isoksi.

Mistä tulen?

Taustaltani olen 43-vuotias turkulainen, työn johdosta Helsinkiin siirtynyt. Olen feministi ja humanisti, ja ylpeä siitä.

Lähdin politiikkaan seitsemätoista vuotta sitten Turussa, vaalipäälliköksi vetämään ehdokkaan nimeltä Ville Niinistö ensimmäistä eduskuntavaalikampanjaa. Kampanja teki uudesta ehdokkaasta varakansanedustajan ja politiikan nousevan tähden. Minulle se sinetöi ratkaisun: tätä haluan tehdä, koska maailmaa pitää muuttaa.

Synnyin vuonna 1976 turkulaiseen opettajaperheeseen. Minusta piti tulla historianopettaja isäni jalanjäljissä, opettajasuvun kasvatti neljännessä polvessa. Yliopistossa suunnitelma täydentyi haaveeksi akateemisesta urasta. Sitten järjestötyö, Turun yliopiston ylioppilaskunta ja politiikka tulivat väliin. 1500-luvun luonnontiedettä tutkinut gradu jäi kesken, halu pelastaa maailma vei mukanaan.

Olen ollut onnekas. Olen saanut tehdä koko aikuisikäni asioita, joihin minulla on intohimo. Toimin Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana kaksi vuotta. Sen jälkeen päädyin perustamaan vihreän opiskelijajärjestön Turkuun ja sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Toimin Turun seudun vihreiden varapuheenjohtajana ja vihreiden Varsinais-Suomen piirin hallituksessa.

Kuntavaalikampanjani Turun kaupunginvaltuustoon vuonna 2004 jäi kesken, kun minut rekrytoitiin vihreiden puoluetoimistolle Helsinkiin rakentamaan puolueen organisaatiota.

Rakensin vihreiden organisaatiota seitsemän ja puoli vuotta puolueen järjestöpäällikkönä. Vuosina 2011-2013 tein työtä hallituspolitiikan keskiössä vihreän ministeriryhmän erityisavustajana. Koordinoin hallituspolitiikkamme sisältöjä, vedin vihreän hallitusryhmän viikottaisia rutiineja ja johdin ministeriemme erityisavustajien tiimiä. Talouspolitiikka, eurokriisi, sosiaaliturva ja verotus täyttivät päiväni.

Jonkin aikaa toimin myös ympäristöministerin erityisavustajana. Todistin paikan päällä Talvivaaran vuotoa ja kainuulaisten oikeutettua raivoa. Neuvottelin kansallista ilmastolakia. Olin YK:n ilmastokokouksessa Dohassa ja näin, miten kansainvälisten neuvottelujen umpisolmusta saatiin periksiantamattomuudella puserrettua läpi perusta ilmastosovun läpimurrolle Pariisissa kolme vuotta myöhemmin.

Toimin vihreiden puoluesihteerinä puolueen sääntöjen sallimat maksimikaudet – kolme kaksivuotiskautta, yhteensä kuusi vuotta – vuosina 2013-2019. Puoluesihteerinä johdin vihreiden puoluekoneistoa, vedin vaalityötä ja puolueen strategista kehittämistä sekä toimin osana puolueen poliittista johtoa kolmen puheenjohtajan aikana.

Yhdessä – satojen tuhansien äänestäjien, tuhansien ehdokkaiden ja aktiivien, kaukonäköisen ja sitoutuneen puoluejohdon sekä parhaan koskaan näkemäni tiimin voimalla – teimme näiden vuosien aikana vihreiden historian tähän asti suurimman kuntavaalivoiton, eduskuntavaalivoiton ja eurovaalivoiton. Nostimme yhdessä vihreiden kannatuksen vaaleissa vihdoin yli maagisen 10 prosentin rajan, suurten puolueiden joukkoon.

Viestini on koko ajan ollut sama: Meidän pitää pystyä tuomaan vaihtoehto, joka koskettaa ihmisiä. Vaihtoehto joka saa kokemaan, että politiikalla voi taas olla merkitystä minulle ja minun elämälleni. Että tässäkin ajassa voimme puolustaa koulutusta ja ympäristöä, ihmisoikeuksia ja heikommassa asemassa olevia.

Tehtävämme on palauttaa usko politiikkaan. Meidän tulee rohkeasti ja häpeilemättä edustaa toivoa: yhdessä voimme rakentaa paremman huomisen.

Ilmaston kohtalokas lämpeneminen on pysäytettävissä. Eriarvoistuminen ei ole luonnonlaki. Rahan valta on palautettavissa demokraattiseen kontrolliin. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion unelmasta voidaan pitää kiinni. Voimme luoda tasa-arvoa ja oikeudenmukaista hyvinvointia 2000-luvun epävarmassa maailmassa ja sopeuttaa tapamme tuottaa, kuluttaa ja elää maapallon kantokyvyn rajoihin.

Sen eteen kannattaa ponnistella, kaikella voimalla, mitä meillä on.