Vihreiden vaaliohjelma: 10 uudistusta Suomelle

IMG_3616Vihreät hyväksyivät viikonloppuna Kouvolassa vaaliohjelmammeÄänelläsi tehdään parempi huominen. Nyt jos koskaan.

Sen kärkenä ovat kymmenen uudistusta Suomelle.

Nämä kymmenen uudistusta jäsentyvät vihreiden neljän pääteeman – ympäristö, köyhyys, koulutus ja työ – alle. Kouvolan ohjelman kymmenellä vihreällä uudistuksella pelastetaan yhteinen ympäristömme ja ilmastomme, torjutaan köyhyyttä ja käännetään kurssi eriarvoistumisesta takaisin pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon, rakennetaan maailman paras koulu, uudistetaan talous vihreäksi ja luodaan uutta työtä.

Mitä siis esitämme? Poimin tässä muutaman pääasian näistä kymmenestä uudistuksesta:

1. Seuraavan hallituksen tulee olla perustulohallitus, joka toteuttaa sosiaaliturvan suuren päivityksen 2000-luvulle. Esitämme kaikille maksettavaa 560 euron suuruista perustuloa, joka kantaa turvaverkkona ja nostaa ylös ponnahduslautana. Perustulo vähentää köyhyyttä, syrjäytymistä ja epätasa-arvoa sekä takaa, että työ on kaikissa tilanteissa tekijälle kannattavaa.

2. Seuraavan eduskunnan on toteutettava uusiutuvan energian vallankumous. Esitämme määrätietoista ohjelmaa, jolla siirretään Suomi puhtaan kotimaisen, hajautetun uusiutuvan energian aikakauteen, pois saastuttavista fossiilisista polttoaineista sekä riskejä kihisevästä ja tolkuttoman kalliista ydinvoimafarssista. Bioenergia, tuuli ja aurinko voivat kattaa Suomen energiantarpeen ja tuoda samalla kotimaista työtä, tuloja ja uusia yritystoiminnan mahdollisuuksia koko maahan.

3. Kuluneet kuukaudet ovat osoittaneet, että ympäristö ei todellakaan ole kaikille puolueille sydämenasia. Esitämme kunnianhimoista toimenpidepakettia, jolla luonto ja ympäristö palautetaan politiikan kunniapaikalle, päästöt pannaan kuriin ja Suomen korvaamattomat luontoarvot turvataan.

4. Ilmastonmuutos on koko ihmiskuntaa koskettava perustavanlaatuinen uhka. Velvollisuutemme lapsiamme kohtaan on estää se. Vihreät esittävät, että Suomi asettuu ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamaan. Se tarkoittaa suunnitelmaa, jolla päästöistä leikataan yli puolet pois vuoteen 2030 mennessä, sekä johtajuuden ottamista EU:n sisällä ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

5. Koulutus ja sivistys ovat väestöltään pienen Suomen vahvuudet. Esitämme merkittävää panostusta maailman parhaan koulun luomiseksi. Haluamme tehdä kaikista kouluistamme moderneja, tasa-arvoisia ja kivoja. Haluamme nostaa koulutuksen ja perustutkimuksen maailman huipulle. Haluamme myös välittää vahvan viestin: Koulutuksesta leikkaaminen on tullut tiensä päähän. Maailman paras koulu ei synny säästämällä.

6. Tarvitsemme Suomen, jossa on maailman tasa-arvoisin koulu ja maailman osaavin kansa. Esitämme siksi joukon toimenpiteitä, joilla koulutus pidetään maksuttomana ja tasa-arvoisena ja helpotetaan vaikeammista lähtökohdista tulevien koulujen, oppilaitosten, oppilaiden ja opiskelijoiden asemaa.

7. Perustulo ei ratkaise vielä kaikkia työelämään pääsyn ja toimeentulon ongelmia. Siksi esitämme vihreää työllisyyspakettia tukemaan työllistämistä ja työllistymistä. Työllisyyspakettimme tavoitteena on tehdä helpommaksi työkaverin palkkaaminen yksinyrittäjälle, työelämä pienten lasten vanhemmille, töihin pääsy maahanmuuttajille.

8. Haluamme Suomen, joka pitää aina heikompien puolta. Siksi esitämme eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vastaista toimenpidepakettia, jolla puututaan köyhyyteen, yksinäisyyteen ja syrjintään. Esitämme siinä kohdennettuja toimia asunnottomille, köyhille lapsiperheille, vähemmistöille ja maailman hätää kärsiville, koska emme voi sulkea silmiä ja ovia niiltä, joilla menee vielä suunnattomasti huonommin.

9. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on vietävä maaliin siten kuin vihreät ovat esittäneet jo vuonna 2010: yksinkertaistetaan järjestelmä niin, että raha, palvelut ja vastuu potilaasta ovat yhdellä ja samalla taholla ja hoitoon pääsy helpottuu. Suomalaisten jakautuminen hyvin ja huonosti voiviin on vuotava haava hyvinvointivaltion kyljessä. Itä-Helsingissä asuva työtön mies kuolee keskimäärin 13 vuotta aikaisemmin kuin varakas työssäkäyvä saman kaupungin eteläkärjestä. Hyvä, ennaltaehkäisevä julkinen perusterveydenhuolto säästää ihmishenkiä ja siinä sivussa selvää rahaa, mitä useamman vaivat saadaan hoidettua ajoissa ennen tarvetta kalliille erikoissairaanhoidolle.

10. Teollisuuden tulevaisuus on vihreä. Vihreät esittävätkin uutta teollisuustrategiaa Suomelle, jolla tehdään Suomesta johtava maa puhtaan teknologian alalla ja biotaloudessa. Edessämme on uuden teollisen vallankumouksen aika. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi maailman päästöistä on leikattava vuosisadan puoliväliin mennessä valtaosa. Pelkästään Kiinan valtavat ympäristöongelmat merkitsevät jättimäistä kysyntää niitä ratkoville tuotteille ja palveluille. Päästöttömän yhteiskunnan rakentaminen tarkoittaa valtavaa määrää uutta teollista tuotantoa, työtä ja vientimahdollisuuksia. Otetaan tämä muutos haltuun ja tehdään Suomesta vihreän talouden edelläkävijä.

Tämä kaikki on tehtävissä. Näillä kymmenellä askeleella voimme yhdessä uudistaa Suomen: kestävämmäksi, reilummaksi, paremmaksi. Sellaiseksi, jossa jokaisella on hyvä sija ja tulevaisuuteen kuuluu toivo. Se ei tule helpolla, mutta tärkeät asiat harvoin tulevat.

Se onnistuu vain yhdessä. Juuri sinun äänelläsi. Nyt jos koskaan.


 

Pähkinänkuoressa: Vihreiden kymmenen uudistusta Suomelle

  1. Sosiaaliturvan uudistus perustuloksi
  2. Kotimaisen uusiutuvan energian vallankumous
  3. Ympäristö takaisin päätöksenteon keskiöön kunnianhimoisella ympäristöpolitiikalla
  4. Suomi ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijäksi
  5. Suomalaisesta koulutuksesta maailman paras
  6. Taataan maksuton ja tasa-arvoinen koulutus
  7. Vihreällä työllisyyspaketilla työhön pääsystä ja työelämästä helpompaa
  8. Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vastainen toimenpidepaketti
  9. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus maaliin
  10. Vihreällä teollisuusstrategialla Suomesta vihreän talouden menestysmaa

Nyt jos koskaan

lasse_1024px

Vihreät julkistivat lauantaina eduskuntavaalikampanjamme kattoviestin, kärkiteemat ja visuaalisen ilmeen.

Kampanjan ydinviesti kuuluu lyhyesti: nyt jos koskaan.

Se alleviivaa tätä hetkeä ja sen tärkeyttä – tässä ja nyt, tänä kevättalvena tehtäviä valintoja. Todella monen asian osalta on hetki, jolloin pitää sanoa: nyt jos koskaan.

Sama kattoviesti koskettaa jokaista kampanjamme neljästä kärkiteemasta, jotka ovat ympäristö, köyhyys, koulutus ja työ.

Yhteinen ympäristömme tarvitsee puolustajia juuri tänään. On käynyt selväksi, että useimmat puolueet eivät todellakaan ole vihreitä. Istuva hallitus on kääntänyt selkänsä ympäristönsuojelulle, uusiutuvalle kotimaiselle energialle ja ilmastonmuutoksen torjumiselle, eivätkä Rosatomin venäläiseen ydinvoimaan hirttäytyneet suurimmat oppositiopuolueet lupaa parempaa. Vielä on mahdollisuus valita toisin: kääntää kurssi, uudistaa talous vihreäksi ja kestäväksi, pelastaa vesistöt, metsät ja suot, panna saastuttajat kuriin ja tehdä kaikki tarvittava ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Nyt jos koskaan.

Köyhyys ja eriarvoisuus niin Suomessa kuin maailmalla ovat pois meiltä jokaiselta. Leipäjonojen Suomi ja menestyjien Suomi erkaantuvat toisistaan. Taloudessa elämme kriisin aikaa, jolloin pitää tehdä suuria ratkaisuja: onko suunta leikkauksiin ja hyvinvointivaltion alasajoon vai sen tasa-arvoiseen, reiluun uudistamiseen, jossa on tarjolla hyvän työn, kantavan turvan ja ihmisarvoisen elämän lupaus kaikille. Tarvitsemme Suomen, joka päättäväisesti pitää huolta niistäkin jotka eivät itse voi. Nyt jos koskaan.

Isäni, edesmennyt historianopettaja, sanoi kerran, että koulu on rakennus jossa on neljä seinää ja sisällä huominen. Näin on. Olemme leikanneet Suomessa koulutuksesta, tuosta huomisesta, jo liikaa. Yhteiskunnan tasa-arvoa, menestystä ja tulevaisuuden työpaikkoja varten juuri mikään ei ole niin tärkeää kuin koulutus: laaja-alainen, monipuolinen, sivistystä ja ihmisten omia valintoja tukeva koulutus, joka antaa ihmisille eväät ottaa kohtalonsa omiin käsiinsä ja löytää paikkansa maailmassa. Sitä on puolustettava leikkauksilta ja lukukausimaksuilta, eriarvoistumiselta ja uupumukselta. Suomeen on tehtävä maailman paras koulu. Nyt jos koskaan.

Työ on vaalikeskustelujen suuri teema. Moni tarjoaa valintana raippaa ja pakottamista – ikään kuin ihmisillä ei olisi jo muutenkin tarpeeksi tiukkaa ja työhön meno olisi vain tahdon asia – ja rahan pumppaamista vanhan maailman rakenteisiin. Me tarjoamme työelämään pääsyn helpottamista, sosiaaliturvan uudistamista perustuloksi joka kantaa turvaverkkona ja nostaa ylös ponnahduslautana. Me tarjoamme uuden vihreän teollisuuden ajan ja uusiutuvan energian vallankumouksen ja niiden mukana kymmeniä tuhansia uusia kotimaisia työpaikkoja. On perustulon ja vihreän työn aika. Nyt jos koskaan.

Mutta mikään tästä ei onnistu yksin. Kymmenen vihreää kansanedustajaa, kaksisataa vihreää ehdokasta, kuusi ja puoli tuhatta vihreiden jäsentä – olemme liian pieni joukko tekemään tämän kaiken yksin.

Siksi kampanjamme sanookin tärkeimmän sanan heti alkuun: äänelläsi – sinun äänelläsi, yhdessä, ja vain siten – tämä onnistuu.

Kun tarpeeksi moni uskoo siihen, että toisenlainen maailma on tehtävissä, kun tarpeeksi moni antaa äänensä kuulua, silloin vallitsevien rakenteiden tahmaus antaa ryskyen periksi ja toivolle syntyy tilaa.

Äänelläsi muutetaan maailmaa. Nyt jos koskaan.

Ryhmäkuva ensimmäisen kampanjajulisteen edessä

Puheenjohtaja Ville Niinistö, puoluesihteeri Lasse Miettinen, viestintäsuunnittelija Anita Nousiainen sekä helsinkiläiset ehdokkaamme Ozan Yanar ja Emma Kari uunituoreen kampanjajulisteen kanssa.

Ehdokkaatkin ovat jo ehtineet tuottaa vaali-ilmeen mukaisia kuvia omiin kampanjoihinsa. Tässä muutama esimerkki Jarno Lappalaiselta energiapolitiikasta ja Jaakko Stenhälliltä Tampereen ratikan puolesta.

Ei kuurupiiloa pörssiomistuksilla

Miettinen_13-03-05_065_isoEi ole sama, kuka pörssiyhtiöitä omistaa. Siellä valta, missä raha.

Ei ole myöskään sama, tiedetäänkö omistajan olevan kotimainen Matti Meikäläinen, jonka pitäisi maksaa verot Suomeen, vai kasvoton luxemburgilainen sijoittaja.

Suomessa kotimaisten pörssiyhtiöiden suomalaisomistus on suoraselkäisen julkista. Nyt valtionvarainministeriön työryhmä esittää tämän romuttamista.

Hallitusohjelmassa on onneksi vahva lukko: omistusten julkisuus ja läpinäkyvyys pitää säilyttää ”vähintään nykytasolla”. On selvää, että sen mukaan pitää mennä.

Omistusten julkisuudella on kaksi suurta arvoa:

1. Julkisuus viranomaisten suuntaan. Viranomaisen, kuten verottajan, pitää tietää, mitä Suomen verovelvolliset omistavat, jotta verot voidaan periä oikein. Omistaijen tekeminen vaikeasti selvitettäväksi on oven avaamista veronkierrolle.

2. Julkisuus suurelle yleisölle. Jos ei ole julkista, että esimerkiksi kaupunginjohtajan puoliso omistaa vinon pinon osakkeita kaivosyhtiöstä, jonka pörssikurssia nostaa kaupungin päätös tehdä kaava kaivokselle, ei tarvitse olla ruudinkeksijä ymmärtääkseen, että asianosaisilta se voi kummasti ”unohtua” kertoa. Omistusten kätkeminen on oven avaamista myös korruptiolle.

Osakeomistusten niin sanottua hallintarekisteröintiä ovat finanssialan lobbarit ajaneet kuin käärmettä pyssyyn. Sana ”hallintarekisteri” on hajuton ja mauton, mutta sitäkin pahemmalta haisee ja maistuu sen vaikutus: tiedot osakkeiden omistajista jäävät piiloon.

Hallintarekisteri tarkoittaisi, että arvopaperikeskuksessa ei ole enää tietoa todellisesta omistajasta. Osakkeiden kohdalla lukee Matti Meikäläisen sijaan esimerkiksi ”Royal Bank of Scotland”.

Mitä useamman tällaisen väliportaan taakse omistus kätketään, sitä mahdottomammaksi homma menee. Tieto siitä, kuka oikeasti omistaa mitäkin, pitäisi kerätä ties kuinka monelta taholta – kaikilta näiltä niin kutsutuilta säilyttäjäpankeilta erikseen. Se on hidasta ja kallista. Ja hyödytöntä: siinä vaiheessa kun tiedot on erikseen pyydetty ja koottu, osakkeet ovat voineet vaihtaa omistajaa monta kertaa.

Nyt tieto pörssiyhtiöiden kotimaisista omistajista on suoraan ja julkisesti näkyvillä arvopaperikeskuksessa, reaaliaikaisesti ja automaattisesti. Järjestelmä on hyvä, ehkä Euroopan paras.

Valtionvarainministeriön työryhmä kuitenkin esittää luopumista tämän niin sanotun suoran omistuksen pakollisuudesta ja sen korvaamista hallintarekistereillä. Jälleen kerran. Työryhmä piiloutuu esityksessään EU:n tulevan arvopaperikeskusasetuksen taakse, ikään kuin se pakottaisi Suomen heikentämään nykytilaa. Näin siitä huolimatta, että Suomen arvopaperikeskus eriävässä mielipiteessään murskaa väitteen kohta kohdalta.

Näin siitä huolimatta, että EU-asetuksessa on erikseen sallittu, että jäsenmaa voi jatkaa suoran omistuksen edellyttämistä, jos sitä edellytetään nytkin. Ja siitä huolimatta, että asetus itse asiassa vie muuta EU:ta toiseen suuntaan: poispäin hämäristä moniportaisista omistusketjuista ja lähemmäs suomalaista tilannetta, jossa omistaja on tiedossa.

Kyllä, EU:n arvopaperikeskus muuttaa monta asiaa osakemarkkinoilla. Yhden kotimaisen osakeomistuksista kirjaa pitävän arvopaperikeskuksen sijaan tulee monta kilpailevaa keskusta Euroopassa. Tässä yhdessä kysymyksessä – edellytetäänkö avoimuutta vai ei – päätös on kuitenkin ihan Suomen oma. Ehdotuksensa kosmeettiseksi korjailuksi työryhmä tarjoilee muutaman kerran vuodessa päivittyvää rekisteriä, johon koottaisiin vaivalloisesti (ja kalliisti!) tiedot hallintarekisterien takaa – ja sinnekin vain osasta sijoittajia. Ikään kuin ei elettäisi tietoyhteiskunnassa, jossa jos tieto on olemassa, se voidaan myös reaaliaikaisesti esittää!

Pörssiomistus ei ole mitään kuurupiiloa. Nyt on tärkeää pitää pää kylmänä ja tehdä ratkaisu, jolla omistusten julkisuutta ei heikennetä, aivan kuten hallitusohjelma sanoo.